Kansanopistoliikkeen synty
Kansanopistoliike syntyi tanskalaisen papin Nikolaus Grundtvigin (1783-1872) perustamasta nuorisokoulusta vuonna 1844.1 Grundtvig ei tyytynyt teoriapainotteiseen kaupunkikouluun. Hänen perustamansa koulun periaatteena oli opettaa käytännönläheistä elämää varten. Hän halusi myös – tuon ajan kansallisen heräämisen hengessä – ”elävän sanan mahdilla ja persoonallisuuden voimalla” kehittää nuorisossa isänmaallista mieltä: ”On löydettävä yhteys omaan kieleen ja kansaan”. Myös Suomen ensimmäiset kansanopistot nousivat näistä ajatuksista. Näkyvä vaikutin oli kansallistunne. Käytännöllisillä oppiaineilla oli vahva asema, joskin opetuksen järjestelyssä oli alun alkaen melko suuri vapaus. Maamme vanhin kansanopisto on vuonna 1889 perustettu ruotsinkielinen Borgå Folkhögskola. Ensimmäisiä suomenkielisiä opistoja ovat mm. pari vuotta myöhemmin aloittaneet Limingan ja Otavan kansanopistot. Näiden maallisten grundtvigilaisten kansanopistojen rinnalle alkoi itsenäisyyden kynnyksellä syntyä valtion tuella kristillisiä kansanopistoja. Niissäkin oli mukana kansallinen ajattelu pohjoismaisen kansanopistoperinteen ja silloisen yhteiskunnallisen ja valtiollisen tilanteen vaikutuksesta. Pääasiallinen tarkoitus oli nuorison varjeleminen oman liikkeen piirissä ja kristillisen jatkuvuuden säilyttäminen. Tyypillistä oli hakea opiston paikka suhteellisen syrjästä, ettei ”mitään vaaraa oppilasten tarkoituksenmukaiselle kehitykselle kaupunkielämästä olisi peljättävissä”. Ensimmäinen kristillinen kansanopisto on perustettu Lapualle heränneiden toimesta vuonna 1914.
Antti ja Elsa Räisälä
Elettiin välirauhan aikaa vuonna 1941, mikä loi uutta uskoa huomiseen. Antti Räisälä kävi keventynein mielin verkoillaan viereisellä Saarisen järvellä. Siellä luonnon hiljaisuudessa hän tunsi lepäävänsä, sillä oma vanheneminen painoi lapsettoman miehen mieltä. Terveyskin oli alkanut horjua. Huoli laajojen tilusten kohtalosta askarrutti. Jumalan avulla hän uskoi kaiken kuitenkin järjestyvän, olihan Jumala varjellut isänmaatakin ja kotiseutua joutumasta vihollisen jalkoihin. Ison tilan viljavat pellot olivat lopulta Jumalan omia, häneltä saatua lainatavaraa. Tämä ajatus valtasi voimakkaana hänen mielensä. Jumala oli siunannut häntä ja Elsa-vaimoa runsaasti ja tehnyt heidät antamiensa ”lainavarojensa” hoitajaksi. Ennen muuta Jumala oli armollaan siunannut hengellisesti, antamalla pariskunnalle parannuksen armon. Myöhäiskesän laskeva aurinko valaisi näiden mietteiden valtaaman uskovaisen miehen tulevaisuutta ja antoi toivoa. Oli syytä uskoa Jumalan työn etenemiseen; tästä Antin ja Elsan kasvattityttö ja muutkin lähiseudun nuoret olivat tuoneet Ylitornion kristilliseltä kansanopistolta hyviä viestejä. Antin mielen täytti voimakas aavistus, joka johti toimenpiteisiin. Iso-Räisälän pirtissä isäntä tarttui kynään ja vakaa käsi alkoi piirtää mielessä kytevää ajatusta paperille, testamentiksi. Kalajokilaakson kristittyjen pitkään elänyt haave omasta kansanopistosta muotoutui näin siemeneksi ja heitettiin hyvään maaperään, missä se alkoi nopeasti itää ja kasvaa.
Reisjärven kristillisen opiston synty
Reisjärven opiston varsinainen historia alkoi, kun lestadiolaiseen piiriin viime vuosisadan alkupuolella murtautunut kansanopistoaate ja Antti ja Elsa Räisälän testamenttilahjoitus kohtasivat. Nykyisen kansanopiston kannalta alkoi merkittävä vaihe, kun lastenkodin yhteyteen alettiin puuhata 1950-luvun alussa kansanopistoa. Hankkeen ajautuminen vararikkoon johti dramaattisten vaiheiden jälkeen orpokodin varojen siirtämiseen Reisjärven Kristilliselle Kansanopistoyhdistykselle vuonna 1955. Aloite nykyisen opiston perustamisesta sai alkunsa Reisjärven rauhanyhdistyksen piiristä.
Opiston syntytapahtumat huipentuvat tiilitalkoisiin ja opistorakennuksen kohoamiseen. Talkooinnostuksessa ja muussa avustamisessa ei näkynyt myöhemminkään juuri laantumista. Toiminta vakiintui, ja pitkäjänteinen kehittämis- ja laajentamistyö alkoi. Kauan patoutunut huoli nuorisosta pääsi purkautumaan. Kansanliikkeen tavoin opistotyön kylvöala laajeni lähimaakuntien kristittyihin koteihin. Opiston taustayhteisö organisoitui. Työtä on leimannut reagointi jatkuvaan yhteiskuntamuutokseen ja sen haasteisiin.
Opinnollisessa mielessä tärkeä kehitysvaihe alkoi vuonna 1969, jolloin kansanopiston yhteyteen saatiin kansankorkeakoulu ja kansanopiston viralliseksi nimeksi tuli Reisjärven kristillinen opisto. Saatettiin siirtyä entistä monipuolisempaan opinnolliseen työskentelyyn, mikä vastasi myös opiskelijoiden jatkuvasti kohonnutta koulupohjaa.
Opiston vaikutusalue laajeni samalla maan rajojen ulkopuolelle. Hiljainen maaseutukylä muuttui elämää ja aherrusta sykkiväksi kansainväliseksi oppimiskyläksi, jolla oli valmiudet kohdata uusin vakava haaste: 1980-luvulla esiin murtautunut tietoyhteiskunta. Opiston ulkoinen kuva muuttui myös merkittävien opetus- ja asuntolatilojen ajanmukaistamisen sekä uusien rakennus- ja laajennushankkeiden myötä. Muuntuminen huipentui 1990-luvun vaihteessa päärakennuksen suureen laajennukseen ja saneeraukseen, joita vaati myös lyhytkurssitoiminnan voimakas kasvu. Suurhanke tiesi talkoiden uutta tulemista. Talkoot ja varojen keräykset osoittivat, että opisto oli edelleen kotien koulu. Tätä lähtökohtaa korostaa taustayhteisön organisoituminen työvoima-alueiksi jokakesäisten maakunnallisten opistoseurojen, ”pienoissuviseurojen” järjestämistä varten.
Tänä päivänä Räisälänmäen opistokampus yllättää tulijan: oppilaitos monine rakennuksineen ja laajentuneine toimintamuotoineen on kokenut perinpohjaisen muutoksen viidenkymmenen toimintavuotensa aikana. Sen toiminta-ajatus kristillisenä, yleissivistävänä sisäoppilaitoksena on kuitenkin pysynyt samana. Myös testamentin perusajatukselle: ”että edes yksikään sielu tämän toimen kautta pelastuisi” on haluttu pysyä uskollisina. Vanhempien hädästä liikkeelle lähtenyt opistotyö on edennyt vastustamattomasti ja kasvanut suureen mittaan. Toiminnan myönteistä kehitystä voidaan verrata kertomukseen pienestä pojasta, jolla oli viisi leipää ja kaksi kalaa. Niillä eväillä on ruokittu tuhansia ja taas tuhansia.
Opiston historiasta on julkaistu kirja Elävän sanan koulussa. Kirja on hankittavissa opiston nettiputiikista.
